Olen usein pohtinut, kuinka paljon järviä kunnassamme lukumäärällisesti on,
tarkistettuani asian, päädyn toteamaan, että niitä 453. Tuo lukumäärä on kieltämättä
melko kunnioitusta herättävän suuri.
Mitäs niillä järvillä sitten, muuta kuin silmäniloa, miten niitä sitten voisi hyödyntää?
Onhan toki selvää, että perinteisimmät käyttöaiheet ovat hyvinkin selvästi esillä, kalastus
niin talvi kuin kesä-aikana, kesämökki ja kesämökki-kulttuuri, joka hyvin vahvanakin näkyy
kunnassamme tiettyinä aikoina vuodessa ja on mahdollisesti jopa lisääntynyt korona-
aikana.
Koen, että blogi-tekstiä kirjoittaessakin tuo sana korona on vain mainittava, onko mitään
asiaa tai asian tilaa johon se ei olisi vaikuttanut, miksei myös tähän. Mitä muita tapoja
hyödyntää vesistöjä sitten on? Osa repoveden melonta-reitistöstä kulkee Mäntyharjun
vesistöissä, tästä poiki kerran ihan ajatuksen tasolla idea voisiko nykyisin ulkoilukulttuurissa valloillaan olevaa trendiä geokätköily totetuttaa melontatyyppisesti näillä moninaisilla järvillämme tai ainakin niillä, joista on yhteys toisille järville ja vesistöille? Se olisi yksi uusi tapa ulkoilla, yhdistää järvet, melonta ja geokätköily.
Mitä hyvää siitä sitten muka on ihmisille?
Maisemat, liikunta, mukavaa tekemistä yhdessäoloa, yhteisöllisyyttä riittäisikö näistä
hyvinvoinnin mittariksi? On hienoa huomata mitä kaikkea me voimme vielä koronasta
huolimatta turvallisesti tehdä, sen ei välttämättä tarvitse olla matkustamista kauas, se voi
olla mielekästä tekemistä lähellä, vähän uudella tavalla ajateltuna.
Johanna Halme Mäntyharjun Sitoutumattomat
Comments