Maaliskuussa koronarajoitusten iskiessä päälle pääministerimme Sanna Marin ilmaisi, että ”teemme
päätöksiä sen tiedon valossa, joka meillä tällä hetkellä on käytettävissämme ja että myöhempi aika kertoo sen, oliko tehdyt päätökset sitten miten oikeita”.
Arvostan tällaista päätöksentekijää, joka haluaa perustaa päätökset faktapohjaan, monesti tutkittuun tietoon ja kuulee alan asiantuntijoita ennen päätöksentekoa. Varsinkin kun päätöksenteolla rajoitetaan kansalaisten vapauksia ja yritysten, yhteisöjen toimintaa, on päätöksillä (juridiikka) oltava vahva tiedollinen pohja. Kansalaisten oli helpompi ymmärtää ja hyväksyä rajoitukset.
Nyt joulukuussa koronarokotusten lähestyessä on syytä muistuttaa, että aina on liikkunut terveysväitteitä, joita internet ja sosiaalinen media levittävät. Erilaiset uskomukset leviävät nopeasti. Ihmiset kertovat kokemuksistaan ja esiintyvät niiden pohjalta asiantuntijoina. Valitettavasti monet kuuntelevat (uskovat) heitä enemmän kuin tieteelliseen tutkimukseen perustuvia tuloksia. Ravitsemustiede lienee tieteenalana hyvä esimerkki, jossa tieteen harjoittajat joutuvat ehkä eniten ristituleen tutkitun faktapohjaisen tieteen tulosten ja mututuntumaan perustuvan uskomustieteiden väittämien kanssa. Mistä tavallinen lukija voi erottaa, mitä julkaistuja artikkeleita kannattaa lukea?
Usko asiaan on monesti suurimmillaan, kun siitä tietää mahdollisimman vähän. Tätä kutsutaan vähäisen tiedon harhaksi.
Tutkijat puhuvat monesti todennäköisyyksistä, mutta epätieteelliset väitteet esitetään usein varmoina faktoina. Usko asiaan on monesti suurimmillaan, kun siitä tietää mahdollisimman vähän. Tätä kutsutaan vähäisen tiedon harhaksi. Tutkijat kylläkin monesti tuovat ilmi omien tietojensa rajat, joka valitettavan usein puuttuu näiltä salaliittoteorioita ruokkivilta tahoilta. Myös minä olen oppinut varomaan henkilöitä, jotka ilmoittavat omaavansa ehdotonta totuutta ja tuovat esille keksineensä yksin jotain mullistavaa. Ja joka rehellisyyttään vannomalla vannoo, lienee syytä aina epäillä sitä.
Kansalliset ravinto- tai Käypä hoito -suositukset perustuvat aina kokonaisvaltaiseen tieteelliseen näyttöön, eivät yksittäisiin tutkimuksiin. Selkeys kerrottaessa tutkimustuloksista auttaa kaikkia ymmärtämään, mitä ne tarkoittavat.
” Älkää kertoko minulle faktoja, kertokaa minulle, mitä ne tarkoittavat.” Näin kerrotaan Yhdysvaltojen entisen ulkoministeri Henry Kissingerin tokaisseen, kun avustajat olivat toimittaneet työpöydälle hänen pyytämiään faktoja.
Nykymaailmassa jokainen tiedon kuluttaja joutuu punnitsemaan ja tutkimaan, arvioimaan kohtaamaansa informaatiota. Tämä pätee myös Mäntyharjun kuntaan ja kuntiin yleensä. Kannattaa seurata tiedotusta. Se, mitä ei kerrota, ei julkaista, voi kertoa tiedottajastaan joskus enemmän kuin se, mitä julkaistaan.
Avoin tiedonvälitys on kansanvallan kulmakiviä.
Aina tulee arvioida, onko faktoina esitetyt väittämät totta ja kenen valmistelemaa mikäkin ns. ”tieto” on? Sidonnaisuudet (oma puolue tai yritysmaailma) ja joskus tiedonpuute (siis omat uskomukset) niitten kanssa yhdessä voivat vaikuttaa valmistelun lopputulokseen ja tällöin muun muassa lainsäädännölliset seikat saattavat jäädä toissijaiseksi. Julkishallinto on aina sanansa mukainen, eli julkinen. Avoin tiedonvälitys on kansanvallan kulmakiviä.
Markku Huovinen Mäntyharjun Puolueisiin Sitoutumattomat ry Vuoden 2021 kuntavaaliehdokas
Comments